Visio työelämästä vuonna 2033
Työntekijät ja työnantaja voivat sopia keskenään joustavammin palkoista, työajoista ja muista joustoista. Työntekijä voi halutessaan tehdä työnsä missä päin planeettaa tahansa, jos tehtävänkuva ja työn luonne sen sallivat ja järjestely sopii molemmille osapuolille. Ketään ei sorreta työmarkkinoilla iän, sukupuolen tai kansalaisuuden perusteella. Ikärasismia ei enää ole, se on sanana muinaisjäänne. Työelämä on tasa-arvoisempaa.
Ehdotukseni vision toteutumiseksi
Lisää paikallista sopimista ja joustoja työpaikoille. Poistetaan ulkomaisten työntekijöiden tarveharkinta ja nopeutetaan työlupien saantia. Täällä opiskelemassa olevat ulkomaalaiset saavat halutessaan automaattisesti työ- ja oleskeluluvat. Lisätään yrityksille kannustimia palkata yli 55-vuotiaita töihin.
1. Palkkatietojen avoimuus työpaikoilla on varmistettava lainsäädännöllä.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Työelämän tasa-arvon kannalta on hyvä, että palkoista puhutaan avoimesti, mutta ei sitä tarvitse erikseen lakia säätää.
2. Säännöllisen työajan tulisi vuonna 2033 olla enintään 30 tuntia viikossa. (Työaikalakiin kirjattu säännöllinen työaika on tällä hetkellä enintään 40 tuntia viikossa.)
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Jokainen tehköön töitä niin paljon tai vähän kuin itse haluaa.
3. Elinkustannusten noustessa myös palkkojen pitää nousta samassa suhteessa.
Vastaus: En osaa sanoa
Perutstelut: Poliitikot eivät päätä palkoista. Kevennetään sen sijaan ansiotuloverotusta.
4. Kokopäivätyöstä tulee Suomessa tienata vähintään 2 000 euroa kuukaudessa.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Minimipalkan asettaminen tuskin nostaa maamme työllisyysastetta, päinvastoin. Joskus voi olla perusteltua tienata hetken alle 2000 euroa kuussa, jonka jälkeen palkka nousee – riippuu luonnollisesti työn luonteesta ja tekijän koulutustasosta. Työssäoppimisellekin pitää antaa tilaa. On tilanteita, jolloin on parempi tehdä hetki pienelläkin palkalla töitä sen sijaan, ettei tee mitään.
5. Suomi ei tarvitse tulevaisuudessa lisää ulkomaista työvoimaa.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Ilman työperäistä maahanmuuttoa Suomella on edessään näivettymisen tie. Vuoteen 2030 mennessä Suomessa on työikäisiä noin 130 000 vähemmän. Jotta ikääntyvän Suomen palvelut voidaan turvata, verotus pitää kohtuullisena ja yritykset pärjäävät, on meidän aktiivisesti edistettävä työperäistä maahanmuuttoa. Työntekoon oikeuttavien oleskelulupien käsittelyn on oltava nopeaa ja täällä opiskelevien ulkomaalaisten tulisi valmistumisensa jälkeen saada automaattisesti työlupa. Maahanmuuttoviraston toimintamenettelyt on päivitettävä ripeästi
6. Työelämässä toteutuu sukupuolten välinen tasa-arvo.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Suomessa riittää vielä tekemistä sukupuolten välisen tasa-arvon eteen niin työelämässä kuin muillakin yhteiskunnan alueilla. Meillä on yhä selittämättömiä palkkaeroja sukupuolten välillä. Näin ei saisi olla. Työelämässä ei myöskään toteudu ikätasa-arvo, vaan iäkkäämmät työnhakijat saavat helposti kokea joutuvansa syrjityksi ikänsä takia työnhakuprosesseissa. Tämän todistavat myös tilastot, kun katsotaan yli 55-vuotiaiden työllistymistä Suomessa. Meillä ei ole varaa tällaiseen!
7. Päästöjä aiheuttavien tai luonnonvaroja kuluttavien yritysten verotusta pitää kiristää, vaikka se tarkoittaisi työpaikkojen menettämistä.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Jos luonnolle ja ympäristölle tuleva rasitus on liian kova tai peruuttamaton, ei sellainen investointi ja yritysmalli luo pitkällä tähtäimellä työpaikkoja eikä talouskasvua. Siellä missä on päästöjä ja ympäristöhaittoja, on niille asetettava asiaankuuluva hinta. Joitakin työpaikkoja voidaan menettää, mutta vihreä siirtymä luo taatusti Suomeen paljon uusia työpaikkoja ja menestyviä yrityksiä. Luonto ja talous kiittävät.
8. Suomen yleisimmän työkielen on tulevaisuudessakin oltava suomi.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Yritysten tulee itse voida valita työkielensä. Eiväthän poliitikot päätä tällaisista asioista! Sen sijaan julkisia palveluja tulee saada sekä suomeksi että ruotsiksi.
9. Hyväksyn suuretkin tuloerot, koska lahjakkaita ja ahkeria ihmisiä pitää pystyä palkitsemaan.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Työntekoon, yrittämiseen, opiskeluun ja itsensä kehittämiseen on tärkeä kannustaa. Se, että joukossamme on ahkeria ja lahjakkaita, tuo hyvinvointia kaikille. Samaan aikaan on huolehdittava, että jokainen voi menestyä ja ponnistaa elämässä eteenpäin lähtökohdistaan tai perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta.
10. Ansiosidonnaisen päivärahan kestoa on lyhennettävä.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Jotta voimme jatkossakin rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut, edellyttää se sitä, että työikäiset ja työkykyiset ovat mukana työelämässä. Mitä pidempi ansiosidonnainen työttömyysturva on, sitä pienemmät kannustimet on hakea työtä. Tutkimukset osoittavat, että työllistymisen todennäköisyys kasvaa selvästi ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättymisen aikaan. Tämä on myös keino vastata työvoimapulaan, josta yrityksemme kärsivät. Näin parantuu myös ihmisten toimeentulo ja julkinen talous vahvistuu. Ulotetaan ansiosidonnainen työttömyyskorvaus koskemaan kaikkia, ei vain työttömyyskassan jäseniä.
11. Opintolaina tulee antaa anteeksi, jos muuttaa työskentelemään harvaan asutulle alueelle.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Nykyinen malli opintolainahyvityksestä on perusteltu, sillä se kannustaa valmistumaan tavoiteajassa. Se, että saisi opintolainan anteeksi muuttamalla harvaan asutulle alueelle ei ole perusteltua. Tällainen lisäisi todennäköisesti aluekikkailua eli kirjojen siirtämistä sinne, missä saisi opintolainat anteeksi. Miten määritettäisiin se, kuinka kauan alueella pitäisi työskennellä, jottei anteeksi annettuja opintolainoja perittäisi takaisin? Kuka valvoisi, asuuko joku oikeasti ko. paikassa, vaikka kirjat on sinne siirrety? Antaa jokaisen asua siellä, missä huvittaa.
12. Päätöksenteolla pitää edistää tulevaisuutta, jossa miehet ja naiset käyttävät perhevapaita yhtä paljon.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Annetaan perheiden kuitenkin ihan itse päättää, miten vanhempainvapaansa haluavat järjestellä.
13. Lainsäädäntöön on kirjattava terapiatakuu, jossa psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä tarpeen arvioinnista.
Vastaus: Täysin samaa mieltä
Perustelut: Terapiatakuu tulee toteuttaa ehdottomasti, sillä mielenterveyden haasteet ovat valtava ongelma eikä nykyisellään hoitoon pääse riittävän ajoissa. Varsinkin nuorten mielenterveysongelmien kasvu ja avun riittämättömyys on seikka, johon tulee kiireesti puuttua. Terapiatakuulla on tärkeä inhimillinen sekä taloudellinen puoli.
14. Viimeistään vuonna 2033 Suomessa pitää olla käytössä perustulo, joka kuuluu kaikille.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Työnteon pitää olla aina kannustavampaa kuin tukien varassa eläminen. En ole vielä nähnyt toimivaa perustulon mallia. Jos sellainen putkahtaa ilmoille, kannattaa asia selvittää perinpohjin ja tehdä tarvittaessa järkevät muutokset.
15. Työttömyysetuuksien pitää olla nykyistä pienempiä, jotta työllisyys saadaan pysyvästi korkeammalle tasolle.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Turvaverkot tulee olla kunnossa myös työttömyyden osuessa kohdalle, mutta tukien varassa eläminen ei voi olla elämäntapa. Työnteon pitää olla aina kannustavampaa kuin tukien varassa eläminen. Esimerkiksi ansiosidonnaista tulee porrastaa. Tulotaso nousee töitä tehdessä ja myös tunne osallisuudesta ja merkityksellisyydestä on tärkeää.
16. Jos valtion kassaan olisi pakko saada lisää rahaa, valitsisin mieluummin tuloverotuksen kiristämisen kuin työttömyysturvan heikentämisen.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Tuloverotuksen kiristämiselle ei ole perusteita. Sen sijaan palkkojen verotusta alentamalla lisäämme palkansaajien ostovoimaa, työhaluja ja veronmaksuhalukkuutta. Korkea työnverotus kasvattaa työvoimakustannuksia ja heikentää yritysten kansainvälistä hinta- ja kustannuskilpailukykyä ja toimii näin myös esteenä työllisyyden kasvulle. Työikäisten määrä vähenee huomattavasti vuoteen 2030 mennessä, joten myös työperäiseen maahanmuuttoon on panostettava. Näin saamme myös lisää verotuloja.
17. Työntekijöitä pitäisi pystyä irtisanomaan nykyistä kevyemmin perustein.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Suomessa jää paljon työtä tekemättä ja verotuloja saamatta, kun erityisesti yksin- ja pienyrittäjille jo ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on riski. Epäonnistuneen rekrytoinnin pelossa ei sitten palkata ketään. Tähän meillä ei ole Suomessa varaa. Yrittäjien kynnystä palkata työntekijöitä pitää madaltaa. Näin vahvistamme myös talouskasvua. Samalla irtisanotun turvasta tulee Suomessa huolehtia, ettei kukaan jää tyhjän päälle ennen kuin uusi työpaikka löytyy. Hyvä työntekijä kyllä työllistyy uudelleen, jos sukset sattuisivat jostakin syystä menemään ristiin työnantajan kanssa.
18. Nykyistä laajempi vapaus sopia palkasta paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä lisäisi työllisyyttä.
Vastaus: Täysin sama mieltä
Perustelut: Ehdottomasti. Työmarkkinoille tarvitaan Suomessa lisää joustoja ja paikallista sopimista.
19. Työn verotusta on alennettava kaikissa tuloluokissa, vaikka se tarkoittaisi julkisista palveluista karsimista.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelu: Vastakkain asettelu on turha. Kysymyksen asettelu on epälooginen ja mustavalkoinen. Palkkojen verotuksen keventämisen ei tarvitse johtaa palvelujen karsimiseen, jos samanaikaisesti tehdään myös muita julkista taloutta vahvistavia toimenpiteitä ja kohennetaan työllisyyttä. Palkkojen verotusta alentamalla lisätään myös palkansaajien ostovoimaa. Verotuksen painopistettä tulee siirtää haittojen verottamiseen. Korkea työn verotus kasvattaa työvoimakustannuksia ja heikentää yritysten kansainvälistä hinta- ja kustannuskilpailukykyä. Työikäisten määrä vähenee huomattavasti vuoteen 2030 mennessä, joten myös työperäiseen maahanmuuttoon on panostettava. Näin saamme myös lisää verotuloja.
20. Eduskunnan tulee tehdä tarvittaessa sellaisiakin uudistuksia, joita työmarkkinajärjestöt eivät hyväksy.
Vastaus: Täysin samaa mieltä
Perustelut: Ay-liikkeellä on Suomessa vahva asema, mutta uudistuksia ei tulisi jättää tekemättä vain siksi, että ay-liike niitä vastustaa. Lainsäädännöstä päättää Suomessa eduskunta, eivät työmarkkinajärjestöt.
21. Ympäristökysymysten käsittelyä pitää lisätä koulujen opetussuunnitelmissa.
Vastaus: En osaa sanoa
Perustelut: Kouluissa käsitellään jo nyt paljon ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja ja toivottavasti näin tehdään myös jatkossa. Eduskunnasta käsin ei kuitenkaan kirjoiteta opetussunnitelmien sisältöjä.
22. On oikein, että ruokalähetit eivät saa työskennellä yrittäjinä alan suuryrityksissä.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Yrittäjänä toimiminen ruokaläheteille tulisi mahdollistaa.
23. Koulutuksesta ei voida leikata ensi vaalikaudella.
Vastaus: Täysin samaa mieltä
Perustelut: Koulutuksesta ei voida leikata. Suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet vuodesta 2006. Suunta on nyt käännettävä. Varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen on satsattava. Korkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkoja on lisättävä ja koulutustasoa on nostettava. Seuraavalla kaudella tulee erityisesti panostaa lapsiin ja nuoriin!
