Asiakysymykset:
- Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.
Suomen julkinen talous on saatava tasapainoon ja velkaantumiskierre pysäytettävä. Vain siten voimme turvata hyvinvoinnin ja vakaan toimintaympäristön yrityksillemme.
Terve talous on perusedellytys vastuulliselle markkinataloudelle, joka kestää kriittisen tarkastelun myös tulevaisuudessa. Suomen kilpailukyky vaatii panostuksia työllisyysasteen nostoon. Kannustinloukkuja ja työllistämisen esteitä on poistettava.
Työmarkkinoille on saatava enemmän joustoa ja paikallista sopimisista.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta on nostettava. Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi on ensiarvoisen tärkeää huolehtia koulutus- ja osaamistason sekä työntuottavuuden nostosta. Suomea riivaavaan osaaja- ja työvoimapulaan tulee tarttua ripeästi. Konkreettisia keinoja ovat koulutuspaikkojen lisääminen sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Nuorten opiskelemaan pääsyn väyliä on avattava myös niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta menestyneet lukiossa. Taataan enenevissä määrin yliopistoon pääsy pelkän pääsykokeen perusteella. Ei niin, että painotus on korostuneesti ylioppilaskirjoituksissa. Ei tuhlata aikaa ja rahaa kalliisiin ”välivuosiin.”
Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä voimallisesti. Ulkomaisten työntekijöiden ja jo täällä yliopistoissa opiskelevien ulkomaalaisten oleskelu- ja työlupien käsittely täytyy saada nopeaksi ja työvoiman saatavuusharkinnasta tulee luopua. Jotta töihin tulevat ulkomaiset perheet voivat asettua Suomeen, on saatava huomattavasti lisää englanninkielisiä kouluja ja varhaiskasvatuksen yksikköjä sekä muita vieraskielisiä palvelevia verkostoja.
Yli puolet Suomen yrittäjistä toimivat yksin. Yrittäjien asemassa on vielä paljon parannettavaa. Luodaan edellytyksiä uusille ja innovatiivisille yrityksille ja yrittäjille, jolloin työntekijöiden palkkaaminen, starttivaiheen apu ja kannustimet ovat tärkeitä. Myös verotuksen tulee olla yrittäjyyteen ja siihen sisältyvän riskinottoon kannustavaa. Kehitetään infrastruktuuria ja teknologiaa, jotta yritykset voivat toimia tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.
Vähennetään byrokratiaa. Yrittäjän sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmä vaatii lisäuudistamista. Yrittäjä maksaa koko eläkkeensä itse. YEL-järjestelmä tulisi uudistaa niin, että järjestelmä korvaa oikeudenmukaisen ja riittävän eläkekertymän. Tarkastelussa työtulo tulee muuttaa vuositulosta kuukausituloiksi. Yrittäjät eivätkykene hyödyntämään esim. perhevapaita kuten palkansaajat. Järjestelmää tulisi joustavoittaa. Esimerkiksi vuorotteluvapaalle jäämisen esteeksi saattaa muodostua se, että on työskennellyt puolisonsa yrityksessä. Yrittäjiä sorsivat ja eriarvoistavat kohtelut tulee poistaa.
- Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?
Pidän tärkeänä, ettei kokonaisveroaste nouse. Yritys- ja ansiotuloverotusta ei tule Suomessa kiristää. Päinvastoin, verotuksessa tulee painottaa työn ja yrittämisen verotuksen sijaan haittojen verotusta. Ansioverotusta tulee keventää kaikissa tuloluokissa.
Työnteon on oltava aina kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen. Näin tuetaan myös yritysten kilpailukykyä. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulee olla verotuksellisesti kannustavia.
- Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?
Suomessa on suuria haasteita esimerkiksi terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa ja henkilökunnan saatavuudessa. Siksi on tärkeää hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia myös julkisella puolella. Yksityisten palveluntuottajien osuutta on järkevää ja kannattavaa kasvattaa.
Väestön ikääntymisen myötä palvelujen kysyntä tulee vain kasvamaan. Tähän tarpeeseen ei pystytä vastaamaan käyttämällä pelkästään julkisia palveluntuottajia. Esimerkiksi jos kunnalliseen terveyskeskukseen tai hammashoitoon ei pääse ruuhkien takia, ei ole mitään järkeä, että ison määrän potilaita pitää silti jonottaa kyseiseen yksikköön, kun samaan aikaan on satoja aikoja vapaana yksityisellä puolella. Palvelusetelillä tulisi voida päästä yksityiselle puolelle, jollei julkinen pysty käyntiaikaa tarjoamaan.
Monituottajamalli on otettava käyttöön, jolloin hyödynnetään sekä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Näin myös kustannustehokkuus paranee ja mikä tärkeintä, ihmiset saavat palvelua silloin, kun sitä kipeästi tarvitsevat. Oikea-aikainen hoitoon pääsy tuo säästöjä. Myös vaikuttavuuden arviointi ja laatu on huomioitava.
- Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista?
Katso kohdan yksi vastaukset liittyen yritysten tarvitsemien osaajien saatavuuden ja työllisyysasteen vahvistamiseksi. Lisäksi työllisyysastetta vahvistetaan tekemällä uudistuksia, jotka kannustavat työntekoon. Porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva ja lyhennetään sen kestoa. Kannustinloukkuja ja työllistymisen esteitä on purettava.
On myös tärkeää edelleen kohentaa yli 50-vuotiaiden työllistymistä. Eläkeputken asteittainen poisto on jo parantanut heidän työllistymistään, mutta tarvitsemme lisää kannustimia myös yrityksille, jotta yli 50-vuotiaita palkataan ja heidät nähdään tärkeänä voimavarana työelämässä. Myös asennemuutosta tarvitaan!
Kuten jo aiemmin mainitsin, on nostettava koulutustasoa sekä lisättävä täydennyskoulutusta ja työkaluja jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen. Oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta on entisestään lisättävä ja työssäoppimista niin ikään. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja tulee lisätä työvoimapulasta kärsivillä aloilla ja alueilla, joissa on vähän aloituspaikkoja suhteessa nuorten määrään.Työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa on lisättävä reippaasti ja lupamenettely nopeutettava.
Työllistymisastetta vahvistetaan myös panostamalla varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, jossa oppimistulokset ovat heikentyneet huolestuttavasti. Suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut OECD- maiden vertailussa jo keskitason alapuolelle. Olemme nyt Chilen ja Turkin tasolla. Kansainvälisesti korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus on kasvanut huomattavasti, mutta Suomessa ei. Tähän on tartuttava ripeästi. Riittävä ja korkea koulutus ehkäisee myös syrjäytymistä. Lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin on oltava apu tarjolla riittävän ajoissa. Ilman hyvinvoivia lapsia ja nuoria meillä ei ole jatkossa hyvinvoivaa eikä kilpailukykyistä Suomea.
- Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?
Suomen tulee ottaa aloitteellinen, aktiivinen ja vaikutusvaltainen rooli EU:ssa. Hallituksen on nostettava esille Suomen näkökulmasta tärkeitä teemoja ja etsittävä eri asioissa luontaiset EU-kumppanit niiden edistämään. EU:ssa käynnistyy vuonna 2024 uusi vaalikausia, jonka valmisteluja tehdään jo tällä hetkellä täysillä. Tulee siis toimia etupainotteisesti.
Suomen tulee edistää EU:n sisämarkkinoiden avoimuutta ja toimivuutta, jotta suomalaiset yritykset voivat kilpailla reilulla tavalla muiden EU- maiden yritysten kanssa. Turha sääntely ei ole kenenkään etu. Kotimaisten yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä ja -hankkeita tulee edesauttaa voimallisemmin. Esimerkiksi eri EU-maiden suurissa ja rahakkaissa kilpailutushankkeissa suomalaiset jäävät yhä liian helposti alakynteen.
Ennen kaikkea EU:n tulisi palata filosofisille juurilleen. Sen tulisi pyrkiä kaikin tavoin palauttamaan rauha ja vakaus Eurooppaan, puolustaa oikeusvaltiota, avoimuutta ja demokratiaa. Nämä ovat arvoja, joiden päälle voimme rakentaa toimivat sisämarkkinat ja vahvistaa kilpailukykyä sekä avointa ja reilua maailmankauppaa.
- Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?
Varmistetaan, että kv-säädökset ovat samat ja reilut kaikille. Panostetaan tuotekehitykseen verokannustimin ja tehdään Suomesta puhtaan energian ”suurvalta”, jonne myös halutaan investoida ja tulla matkailemaan.
Hiilineutraalisuuden edistäminen on myös yritysten omissa intresseissä ja voittava megatrendi, jonka myös kuluttaja palkitsee valinnoillaan. Näin hyötyy sekä ilmasto, että taloutemme. Hiilineutraaleilla ratkaisulla on myös vientiä edistäviä vaikutuksia, jotka vahvistavat suomalaisyritysten kilpailuetua. Vetytalouteen tehtävät investoinnit ovat tästä hyvä esimerkki.
