Terve talous pohjautuu työhön ja yrittämiseen, ei krooniseen velanottoon. Jotta pystymme rahoittamaan palvelut sekä pitämään huolta kaikkein heikoimmista, julkinen talous on saatava kestävälle pohjalle. 

Velkakierre on katkaistava. Nykymeno ei voi jatkua! Julkista taloutta on alettava sopeuttaa ja talouskasvua tulee samanaikaisesti vahvistaa. 

Muistetaan kuitenkin, että lapset ja nuoret on asetettava etusijalle. On panostettava varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen. Koulutustason nostaminen on Suomessa välttämätöntä. 

Poistetaan työllistämisen esteitä. Yrittäjät luovat Suomeen hyvinvointia, uusia työpaikkoja ja dynamiikkaa. Enemmän joustoa työmarkkinoille. Lisätään paikallista sopimista, jotta työtä ei jää tekemättä ja verotuloja saamatta.

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tarvitsemme enemmän työtä ja yrittäjyyttä. Työllisyysasteen nostolla vahvistamme julkista taloutta ja hyvinvointia. Työnteon pitää olla kannattavaa ja kannustavaa.  

Viisas varautuu pahan päivän varalle. Hoidetaan julkista taloutta niin, että jää puskuria myös tulevien ja yllättävien kriisien varalle. Silloin pystymme selviämään paremmin ja kestämään kriisien välittömästi aiheuttamat taloudelliset menetykset. Siten voimme myös ketterämmin sopeutua uuteen tilanteeseen ja tehdä parempia päätöksiä.  

Tehdään Suomesta maa, jossa on järkevää työllistää. Maa, jonne halutaan tulla töihin ja investoida. Maa, jossa syntyy innovaatioita. Kestävä talous nojaa myös uusiutuvan energian satsauksiin, pienydinvoimaan, kohtuullisen energian hintaan ja omavaraisuuteen.  

Satsataan työperäiseen maahanmuuttoon. Tehdään Suomi houkuttelevaksi.  Ulkomaisten työntekijöiden ja jo täällä yliopistoissa opiskelevien ulkomaalaisten oleskelu- ja työlupien käsittely täytyy saada nopeaksi ja työvoiman saatavuusharkinnasta tulee luopua. 

Kokonsa puolesta Suomi on pieni maa, mutta osaamisen ja koulutuksen avulla voimme kasvaa suureksi. Hälyttävää on, että suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut OECD-maiden vertailussa jo keskitason alapuolelle. Olemme nyt Chilen ja Turkin tasolla. Kansainvälisesti korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus on kasvanut huomattavasti, mutta meillä ei.

Koulutuspaikkoja on lisättävä sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin. Nuorten opiskelemaan pääsyn väyliä on avattava myös niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta menestyneet lukiossa. Taataan enenevissä määrin yliopistoon pääsy pelkän pääsykokeen perusteella. Ei niin, että painotus on korostuneesti ylioppilaskirjoituksissa. 

Otetaan kaikki mukaan ja muutetaan Suomen suunta yhdessä!