Käsittelimme eilen eduskunnassa opposition vaihtoehtobudjetit. Leikkirahaa on helppo jakaa, kun ei ole vastuussa. Tarkastellaanpa pääoppositio SDP:n vaihtoehtoa. Veroja, veroja ja veroja.
SDP elää yhä siinä harhassa, että mitä kireämmin työtä verotetaan, sitä suurempi on verotuotto valtiolle. Väärin! Ylikireällä verotuksella ei ole kyetty kattamaan julkisia menoja ja Suomi on velkaantunut vaarallista vauhtia pian 20 vuotta.
Silti SDP:n vaihtoehto on yhä vaan paluu vanhaan. SDP kiristäisi ylimmät marginaaliverot takaisin lähes 60 %:iin, kun ne ensi vuoden alusta ne on laskettu hallituksen toimesta 52 %:iin prosenttiin. Yhteiskunnan ei pitäisi koskaan ottaa yli puolta ihmisen omalla työllä ansaitsemista tuloista.
Jos SDP ei usko hallitusta, uskoisivat taloustieteilijöitä ja kansainvälistä valuuttarahasto IMF:ää, jonka mukaan ylimpien marginaalien taso tulisi olla enintään 44 prosenttia. Jollei SDP välitä faktoista, katsoisivat edes, miten kävi Ruotsissa. Siellä sosiaalidemokraattisen hallituksen tekemä marginaaliveron alennus rahoitti itse itsensä. Taloustieteellinen tutkimus ja Ruotsin käytännön esimerkki osoittavat, että ylimpien marginaaliveroasteiden laskeminen nimenomaan lisää verotuloja ja työnteon kannusteita.
SDP:n riveistä on sen sijaan väitetty, että veronkevennykset johtaisivat työnteon vähentymiseen. Toki se kertoo enemmän SDP:n arvoista kuin meistä ahkerista suomalaisista. Paremmat ansaintamahdollisuudet kannustavat tietenkin tekemään enemmän töitä, kouluttautumaan ja uralla etenemiseen.
On vaikea ymmärtää, miksi Antti Lidtmanin SDP haluaa rangaista suomalaisia ahkeruudesta, kyykyttää talouskasvua, tuottavuutta ja työntekoa, jolla hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan. SDP haluaa leikata tulevaisuuden kasvun – kasvun, joka ei ole vielä edes alkanut.
Todellisuudessa ylikireän verotuksen takia työtä on jäänyt Suomessa paljon tekemättä ja olemme hävinneet kv-kilpailussa korkean osaamisen tekijöistä, pohjoismaisista pääkonttoreista ja työpaikoista.
Eikä tässä kaikki: SDP:n julkaisemassa vaihtoehtobudjetissa yrittäjän kukkarosta viedään yli tuhat euroa vuodessa. Eduskunnan tietopalvelun mukaan SDP:n vaihtoehtobudjetti kahmaisee yrittäjiltä 1099 euroa vuodessa Orpon hallituksen verrattuna.
SDP:n vaihtoehto ei ole meidän vaihtoehtomme, se ei ole meidän kasvureseptimme. Uskooko SDP todella, että yrittäjiä rankaisemalla Suomi lähtee nousuun? Yrittäjiä, jotka ottavat riskiä ja luovat tähän maahan työpaikkoja! Hallituksen linja on taatusti toinen: me tuemme yrittäjiä, emme rankaise.
Kun katsoo SDP:n vaihtoehtobudjettia, se on talouspolitiikkaa, joka painaisi kasvun polvilleen ja veisi Suomen juuri siihen suuntaan, josta yritämme nyt määrätietoisesti pois.
Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen huojennuksen SDP poistaisi. Se olisi suora isku investointeihin.
Ja menolisäyksiä SDP:ltä tupsahtaa lähes 830 miljoonaa – ilman ensimmäistäkään todellista uudistusta. Rahaa kyllä annetaan, mutta rakenteet jätetään koskemattomiksi. Se on sama kuin kaataisi bensaa ruosteiseen moottoriin ja ihmettelisi, miksei auto kulje.
Hallituksen ratkaisu laskea ruoan arvonlisäveroa 14 prosentista 13,5 prosenttiin helpottaisi joka ikisen suomalaisen arkea, mutta SDP jättäisi tämänkin tekemättä. Demarit puhuvat pienituloisten tukemisesta, mutta käytännön päätöksissä jättävät heidät ensimmäisinä jonon hännille.
SDP:n vaihtoehtobudjetti ei ole katse tulevaisuuteen, vaan menneeseen. SDP:n vaihtoehto on kokoelma peruutuksia, veronkiristyksiä ja menolisäyksiä, joilla Suomi painettaisiin takaisin pysähtyneisyyden aikaan. SDP haluaa rakentaa taloutta samalla periaatteella kuin lapset leikkivät legoilla. Tehdään iso torni, ja jos se huojuu, kasataan päälle vain lisää palikoita.
Mutta tämä ei ole leikki. Kyseessä on ikääntyvän Suomen haasteet, jossa tulee turvata jokaiselle suomalaiselle mahdollisuus merkitykselliseen, terveeseen ja turvalliseen elämään.
