Vaalilupaukset
- Lupaan tehdä kaikkeni edistääkseni suomalaisten taloudellista, henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä turvallisuutta.
- Lupaan toimia kestävän tulevaisuuden puolesta, edistää yrittäjyyttä ja yksilön vapautta.
- Lupaan puolustaa oikeudenmukaisuutta, laadukasta varhaiskasvatusta, koulutusta sekä vanhusten oikeutta saada riittävät palvelut ja hoito.
1/33
Suomen pitää ottaa käyttöön kolmas virallinen sukupuoli.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Suomessa on toistaiseksi vain kaksi juridista sukupuolta. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät identifioidu naiseksi tai mieheksi. Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen on tasa-arvotyötä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos puhuu monista sukupuolista: “Ihminen voi olla mies, nainen, molempia, jotain muuta tai sukupuoleton.” Myös opetushallituksen oppaassa puhutaan sukupuolten moninaisuudesta. Muun muassa Australiassa, Intiassa, Nepalissa, Saksassa ja Uudessa-Seelannissa on myös kolmas sukupuolikategoria niille, jotka eivät koe olevansa naisia tai miehiä.
2/33
On hyväksyttävää, että julkisia palveluja on vähemmän syrjäseuduilla.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
3/33
Suomessa on liian helppo elää yhteiskunnan tukien varassa.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Huono-osaisuus ei ole helppoa elämää. Työnteon pitää olla aina kannustavampaa kuin tukien varassa eläminen. Kannustinloukkuja on purettava.
4/33
Turkistarhaus pitää sallia myös tulevaisuudessa.
Vastaus:Täysin eri mieltä
Perustelut: Turkistarhat ovat jo vähentyneet merkittävästi Suomessa. Yhä useampi Euroopan maa on kieltänyt turkistarhauksen tai säätänyt lakeja, joiden seurauksena tarhaus loppuu. Suomen tulee tehdä samoin, luovutaan asteittain. Turkiseläinten hyvinvointiongelmat ovat erittäin vakavat ja ala on menneisyyden elinkeino.
5/33
Kansanäänestyksiä on lisättävä, jotta kansalaisten suora osallistuminen päätöksentekoon kasvaa.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Kansallisesti erittäin merkittävissä asioissa tulee järjestää kansanäänestys. Meillä on kansanedustajat edustamassa kansaa sekä kansalaisaloitejärjestelmä, jolla voidaan vaikuttaa päätöksentekoon. Toistuvasti järjestettävät kansanäänestykset ovat kustannuslisä.
6/33
Lihantuotannon tukea tulee vähentää ilmastosyistä.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Kotimaisen ruuan huoltovarmuus on tärkeä tekijä. Jos laskemme tukia, pitää samalla miettiä, olemmeko valmiit nipistämään kotimaisesta ruuantuotannosta ja sanomaan enenevissä määrin kyllä tuontilihalle. On myös tärkeää, että avoimessa maailmankaupassa pidämme huolen siitä, että tuemme parempaa eläinten kohtelua. Ei ole myöskään fiksua sanoa hyvästi eurooppalaiselle tuotannolle.
7/33
Metsähakkuita pitää rajoittaa ilmastopäästöjä poistavien hiilinielujen kasvattamiseksi.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Riippuu siitä, miten hakkuiden vaikutusta metsien kasvuun saadaan lähivuosina tasattua. Peruslähtökohta pitää olla se, että saamme metsät kasvamaan. Pitäisi tietää, mikä on kestävän hakkuusuoritteen määrä Suomessa. Suomessa on harjoitettu vastuullista metsänhoitoa, pelkästään luonnontilaan jättäminen ei ole vastuullista metsäpolitiikkaa.
8/33
Valtion pitää ympäristösyistä ohjata ihmisiä kuluttamaan vähemmän.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Siellä missä on päästöjä ja ympäristöhaittoja, on niille asetettava asiaankuuluva hinta. Ihmiset ovat järkeviä ja osaavat itse tehdä päätöksensä ilman valtion ohjausta tai holhousta.
9/33
Suomen pitää suojella kaikki luonnontilaiset metsät, jotta luonnon monimuotoisuus vahvistuisi.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Kaikkia luonnontilaisia metsiä ei pidä suojella. Suojeltavien metsien pitäisi olla tarpeeksi suuria ja yhteydessä toisiinsa, jotta metsän monimuotoisuus saataisiin turvatuksi. Suojelutarve arvioidaan tieteellisin perustein ja kohdistetaan luonnon kannalta arvokkaimmille alueille. Erilaisten elinympäristöjen ja lajien yleisyys eri maantieteellisillä alueilla otetaan huomioon.
10/33
Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hidastamisessa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista kysymyksistämme, joka tulee ottaa vakavasti. Suomen ei tule olla edelläkävijä, vaan toimia vastuullisesti. Pitkällä tähtäimellä vihreä siirtymä synnyttää uusia työpaikkoja, lisää investointeja ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Talous ja luonto kiittävät.
11/33
Suomeen tulisi sijoittaa pysyvä Naton tukikohta.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Jos Nato ja Suomi niin päättävät, silloin se on perusteltua. Käsittääkseni Naton pysyvää tukikohtaa ei Suomeen ole näillä näkymin tulossa. Suomen on asema Naton komento- ja johtamisrakenteessa selviää vasta varsinaisen jäsenyyden myötä. Sen sijaan Suomen on järkevää selvittää, kannattaisiko tavoitella esimerkiksi arktisen sodankäynnin osaamiskeskusta tai pohjoisen alueen maasodankäynnin esikuntatoimintoja Suomeen.
12/33
Päätösvaltaa pitäisi siirtää EU:lta jäsenvaltioille.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Suomen etu on yhdessä keskeisten kumppanimaiden ja toisten läntisten demokratioiden kanssa etsiä yhteisiä linjauksia. EU-päätöksenteossa Suomen on tarvittaessa puolustettava voimallisesti oikeuksiaan ja kansallista etuaan, jos jäsenvaltioilla on ristiriitaisia näkemyksiä. Tämä koskee muun muassa metsäpolitiikkaa.
13/33
Kiina-riippuvuudesta pitää pyrkiä eroon, vaikka se heikentäisi yritysten kilpailukykyä.
Vastaus: Täysin samaa mieltä
Perustelut: Venäjä-riippuvuuden haitoista on otettava opiksi. Myös Kiina-riippuvuudesta tulee pyrkiä eroon.
14/33
Ahvenanmaan demilitarisoinnista pitäisi luopua.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Ahvenanmaan tilanne ei enää vastaa nykytilannetta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomen tulisi voida valmistella koko alueensa puolustusta täysipainoisesti, Kun Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä, ei demilitarisoinille ole enää perusteita. Tämä ei vaikuttaisi Ahvenanmaan muuhun autonomiaan.
15/33
Kehitysyhteistyöhön käytettäviä varoja on leikattava.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Kehitysyhteistyön tavoitteena on oltava kestävien tuloksien saavuttaminen, jotta kehitysmaat voivat lopulta pärjätä omillaan ja olematta riippuvaisia länsimaiden avusta. Kehitysyhteistyö luo pohjaa kansainväliselle yhteistyölle. Myös Suomen maakuvan ja vaikuttamisen kannalta on tärkeää, että pidämme kiinni kehitysyhteistyömäärärahojen BKT-osuuden 0,7 prosentin tavoitteesta. Julkisen rahan lisäksi on oltava yksityisiä investointeja ja yksityistä pääomaa, jotta muutosta saadaan aikaan. Näin myös suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia tulee edistää kehitysmaissa sekä tukea paikallisia yrittäjiä. Kannattaa myös huomioida, että esimerkiksi Venäjä on kasvattanut nopeasti vaikutusvaltaansa Afrikassa. Keinot ovat erilaiset eri puolilla maanosaa. Heikoissa valtioissa Venäjä toimii kulisseissa, ja käytössä on palkkasotilaat ja valeuutisoperaatiot. Näin se pyrkii häiritsemään myös Eurooppaa.
16/33
Kun valtion menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja vähentämällä kuin veroja korottamalla.
Vastaus: Täysin samaa mieltä
Perustelut: Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman korkeimpia. Korkeasta verotuksesta huolimatta emme edes nykyisellään kykene tuottamaan riittäviä julkisia palveluita. Verotuksen painopistettä tulee siirtää haittojen verotukseen. Korkea työllisyysaste ja menestyvät yritykset ovat hyvinvointimme perusta. Puretaan kannustinloukkuja, tuetaan talouskasvua ja nostetaan työllisyysasteetta. Näin saamme lisää verotuloja ja laadukkaampia palveluja. Korkea työn verotus kasvattaa työvoimakustannuksia ja heikentää yritysten kansainvälistä hinta- ja kustannuskilpailukykyä. Työikäisten määrä vähenee huomattavasti vuoteen 2030 mennessä, joten myös työperäiseen maahanmuuttoon on panostettava.
17/33
Valtion on mieluummin otettava lisää velkaa kuin vähennettävä palveluita.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Kyse ei ole palvelujen vähentämisestä, vaan siitä, että saatavuutta ja laatua parannetaan ja ollaan kustannustehokkaita. Suomi on velkaantunut rajusti. Marinin hallitus ei ole kuunnellut lukuisten asiantuntijatahojen lähes yksimielistä viestiä siitä, että velkaantumisen taittamiseksi on ryhdyttävä toimiin. Velalla ei myöskään ole parannettu palveluita,vaan päinvastoin. Jotta palvelut pystytään turvaamaan, on vahvistettava talouskasvua ja työllisyyttä. Väestö ikääntyy ja tarvitsee lisää sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta samaan aikaan valtion korkomenojen kasvu syö mahdollisuuksia käyttää varoja terveydenhoitoon, koulutukseen, varhaiskasvatukseen tai tutkimukseen. Emme voi elää lastemme piikkiin.
18/33
Pääomatulojen verotusta on kiristettävä.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Pääomatulojen verotuksen kiristäminen johtaisi kansainvälisen verokilpailun takia siihen, että suurten pääomatulojen saajan houkutus hakeutua matalamman verotuksen piiriin toiseen maahan kasvaisi ja nykyiset verotulot menetettäisiin. Pääomatuloihin liittyy myös aina riskinottoa. Palkansaaja on jo kertaalleen maksanut veron tulostaan, sijoittanut sen jälkeen säästöjään ja ottanut riskiä. Yhteiskunnan ei pidä rangaista siitä, että ihmiset säästävät ja sijoittavat edelleen ja näin tukevat myös Suomen taloutta ja työllisyyttä.
19/33
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee porrastaa ja se tulisi kuulua kaikille työssäkäyville, ei vain työttömyyskassan jäsenille. Jotta voimme jatkossakin rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut, edellyttää se sitä, että työikäiset ja työkykyiset ovat mukana työelämässä. Mitä pidempi ansiosidonnainen työttömyysturva on, sitä pienemmät kannustimet on hakea työtä. Tutkimukset osoittavat, että työllistymisen todennäköisyys kasvaa selvästi ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättymisen aikaan. Tämä on myös keino vastata työvoimapulaan, josta yrityksemme kärsivät. Näin parantuu myös ihmisten toimeentulo ja julkinen talous vahvistuu.
20/33
Eläkeläisköyhyyttä pitää vähentää korottamalla takuueläkettä.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Meidän tulee yksiselitteisesti pitää parempaa huolta vanhuksistamme. Tarvitsemme ikäystävällisen Suomen, jolloin korjaamme vanhus- ja terveyspalvelujen kriisin. Ikääntyneiden palvelut on korjattava kokonaisuudessaan. Vaikka talouskehityksemme tulee olemaan tiukkaa, voimme järkevöittää ja tehostaa toimintoja ja muuttaa asennoitumistamme senioreitamme kohtaan. Eläkeläisten ostovoiman kehittyminen elinkustannusten noustessa varmistetaan ”ostokorin” kustannuksiin perustuvan indeksin avulla. Eläkeläisköyhyyttä voidaan vähentää eläkkeensaajien verotusta keventämällä.
21/33
Terapian tulee olla maksutonta alle 30-vuotiaille.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Lisätään lyhyitä psykososiaalisia hoitoja ja otetaan käyttöön terapiatakuu, jolloin hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä. Jopa neljännes nuoristamme kärsii mielenterveyshäiriöistä. Ennaltaehkäisyssä on isoja puutteita. Koulupsykologien juttusille ei pääse, kun heitä ei ole tarpeeksi. Pitää siis lisätä myös koulupsykologien määrää ja matalan kynnyksen apua.
22/33
Liikuntaa on lisättävä peruskoulussa, vaikka muiden oppiaineiden kustannuksella.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä
Perustelut: Lapset liikkuvat nykyisin liian vähän, fyysinen kunto on heikentynyt. Liikunta, riittävä uni ja monipuolinen ravinto ovat peruspilareita, jotka edistävät myös oppimista ja keskittymistä.
23/33
Kannabiksen käyttö pitää laillistaa.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Kaikenlaisten lainsäädöntämuutosten tulee keskittyä ensisijaisesti siihen, että huumeiden käyttö ja sen aiheuttamat sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat vähenevät.
24/33
Suomeen ei pidä avata huumeiden käyttöhuoneita.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Suomessa kuolee huumeisiin eniten alle 25-vuotiaita verrattuna muihin EU-maihin. Suunta on nyt käännettävä! Päihdeongelmaisten auttamiseksi on ratkaisevaa, että hoitoonpääsyä nopeutetaan, opioidikorvaushoitoa parannetaan ja avun pyytämisen kynnystä madalletaan. Sen lisäksi on järkevää kokeilla valvottuja huumeiden käyttöhuoneita, joista on saatu maailmalta positiivisia kokemuksia. Kannatan THL:n ehdotusta määräaikaisen erillislain säätämistä käyttöhuoneiden kokeilujen mahdollistamiseksi.
25/33
Korkeakouluissa on otettava käyttöön lukukausimaksut myös suomalaisille opiskelijoille.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Ei pidä. Opiskelu korkeakouluissa on oltava mahdollista kaikille perheen tulotasosta riippumatta.
26/33
Suomen pitää vastaanottaa nykyistä vähemmän kiintiöpakolaisia pakolaisleireiltä.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Perustelut: Kiintiöpakolaisia ottamalla autamme juuri niitä, jotka eniten apua tarvitsevat.
27/33
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.
Vastaus: Täysin samaa mieltä
Perustelut: Jotta ikääntyvän Suomen palvelut voidaan turvata, verotus pitää kohtuullisena ja yritykset pärjäävät, tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi tarvitsemme useita muitakin toimia työvoimapulan helpottamiseksi.
28/33
Yrityksillä pitää olla vapaus palkata työntekijöitä EU:n ulkopuolelta ilman saatavuusharkintaa.
Vastaus: Täysin samaa mieltä
Perustelut: Kyllä. Nopeutetaan ja joustavoitetaan työperäistä maahanmuuttoa. Monien yritysten suurin kasvun este on pula osaavasta työvoimasta. Yritykset kilpailevat myös osaamisella.
29/33
Bensan ja dieselin verotusta on alennettava.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Otetaan käyttöön ammattidiesel, jolloin voidaan alentaa kuljetuskustannuksia. Näin turvataan kotimaisen kuljetusalan kilpailukyky. Muutoin autoverotus tulee poistaa asteittain, jotta saamme verrattain vanhan autokannan uusiutumaan, turvallisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi.
30/33
Ruotsin kielen opiskelu on muutettava vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Mitä enemmän kieliä osaa, sen parempi. Nyt suunta on se, että kieliä opiskellaan ja osataan yhä vähemmän.
31/33
Pääkaupunkiseudulla on otettava käyttöön ruuhkamaksut.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Joukkoliikennettä tulee kehittää kunnissa vastaisuudessakin, ja tehdä siitä entistä houkuttelevampi vaihtoehto liikkumiselle. Auto on kuitenkin vielä tänä päivänä välttämättömyys, jotta useat ihmiset pääsevät liikkumaan esimerkiksi töihin ja kuljettamaan lapsia urheiluharrastusten pariin.
32/33
Suomen pitää joustaa lakisääteisistä suomen ja ruotsin kielen vaatimuksista ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi terveydenhoitoalalle.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Riippuu tehtävän luonteesta, mitä vaativammasta tehtävästä kyse, sitä tärkeämpää on pitää kiinni kelpoisuus- ja kielivaatimuksista.
33/33
Uudellamaalla on oltava neljä hyvinvointialuetta ja Helsingin erillisratkaisu myös tulevaisuudessa.
Vastaus: Jokseenkin eri mieltä
Perustelut: Se, mikä ei toimi, tulee muuttaa. Ei kannata nuijia kantaa etukäteen kiinni, jos näemme, että parannuksia tulee tehdä.
