Keskustelu eläkkeiden leikkaamisesta on leimahtanut jälleen. Väite siitä, että eläkeleikkaukset kohentaisivat valtion alijäämäistä budjettia, on vähintäänkin outo.
Eläkkeisiin käytetään valtion budjetista vain 6,2 prosenttia. Työeläkejärjestelmän toteutuksesta vastaavat suurimmaksi osaksi yksityiset työeläkelaitokset – eivät valtio, kunnat tai hyvinvointialueet.
Jos eläkkeitä leikattaisiin, menetettäisiin verotuloja, jolloin lopputulos saattaisi hyvinkin olla miinusmerkkinen. Eläkeläisten verotus on jo nyt kireää. Työeläkkeestä maksettu tulovero on yleensä suurempi kuin vastaavasta palkkatulosta.
Lisäksi eläkkeistä leikkaaminen lisäisi monen tarvetta asumistuelle ja muille tulonsiirroille. Lääke-ja hoivakulut ovat usealle eläkeläisille tosi iso menoerä ja samalla käytössä on vähemmän tuloja kuin palkansaajilla.
Oma kantani on selvä: eläkkeitä ei pidä leikata! Eläkeläisten osaamista, kokemusta ja aktiivisuutta tulee hyödyntää entistä paremmin, sillä hyvinvoiva ja osallistuva eläkeläisväestö on koko Suomen etu!
Suomessa keskimääräinen kokonaiseläke on kuukaudessa 2 100€, mutta noin joka kolmannella se on alle 1 500€. Naisten keskieläke on 1 900€ ja miesten 2 300€. Yli 3 000 euron kuukausieläkettä saa noin 15 prosenttia eläkeläistä.
Eläkejärjestelmän on oltava kestävä, ennustettava ja reilu myös tuleville sukupolville ja siksi sitä tulee tarpeen mukaan uudistaa – ja sellainen on nytkin käynnissä. Muutoksien on määrä tulla voimaan vuoden 2027 alussa.
Keskeisimpiä pointteja uudistuksessa on rahastointi, jolla varaudutaan riskeihin. Vuosittain laitetaan aiempaa enemmän rahaa sivuun tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Rahastojen kasvamisen ansiosta tulevaisuudessa ei tarvita niin isoja eläkemaksuja eläkkeiden rahoittamiseksi.
Eläkelaitoksille sallitaan laajemmat mahdollisuudet sijoitustoimintaan. Uudistuksen odotetaan parantavan sijoitustuottoja. Sijoitusuudistus ja rahastoinnin vahvistaminen johtavat yhdessä siihen, että eläkeuudistus vähentää eläkemaksurasitusta erityisesti nuorten ja tulevien sukupolvien kohdalla. Oikeudenmukaista! Lisäksi tämä tuo helpotusta myös silloin, jos väestönkehitys eli työtätekevien määrä jäisikin pienemmäksi, jollaiseksi se on uudistuksessa arvioitu.
Lisäksi otetaan käyttöön Inflaatiovakauttaja. Se pienentää indeksikorotuksia, jos reaalipalkat alenevat eli hinnat nousevat palkkoja nopeammin. Eläkkeiden rahoitus vaikeutuu, jos eläkkeet nousevat nopeammin kuin maksujen perusteena olevat palkat.
Nykyisin eläkettä kertyy tutkinnosta ja ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta. Periaate, jonka mukaan työstä kertyy eläke, ei toteudu.
Opiskelijat eivät maksa tutkinnosta työeläkemaksua eivätkä työttömät ansiosidonnaisesta. Ne maksetaan suoraan valtion pussista. Tämän muuttamista on syytä pohtia.
Tulevien sukupolvien eläkkeet turvataan parhaiten huolehtimalla työllisyydestä ja talouskasvusta. Ja piristystä onkin jo tapahtunut. Asiantuntijat näkevät teollisuuden tilauskantojen kasvun vahvana merkkinä talouskasvulle. Siitä se työllisyyskin lähtee nousuun.
