”Lähde politiikkaan”, isäni pyysi ja katsoi minua vaativasti. Tuo sama pyyntö on esitetty minulle useammalta taholta aiemminkin, mutta nyt nuo sanat saivat aivan uuden merkityksen.

Yhteinen aikamme oli käymässä vähiin. Isä oli passitettu toistamiseen kotiin, vaikka muisti pätki ja rintakehän päältä löydetyn herneen kokoisen patin oli annettu kasvaa potkupallon kokoiseksi hirvittäväksi möhkäleeksi.

”Mikseivät ne leikkaa? Miten tämä Suomi on mennyt niin kummalliseksi?” isä kyseli. Etäpesäkkeitä ei ollut. Kuukausia kului.

Ei minulla ollut sydäntä vastata, ettei osastoilla ole tilaa. Että hoitajista on pulaa, leikkausjonoissa on nuorempia ja terveempiä. Isä olisi tarvinnut ympärivuorokautista hoitoa, mutta hänet jätettiin kotihoidon varaan.

Taistelimme.

Suomen hyvinvoinnin pohja on rapautumassa. Meitä on varoitettu ja syyt ovat olleet pitkään tiedossa. Nyt palvelujen tuottaminen, rahojen riittäminen ja henkilökunnan saatavuus on yhä vaikeampaa. Tällainen on Suomemme vuonna 2023.

Olisihan minun pitänyt tietää. Olin toimittajana tentannut jo vuosikausia vanhusten häpeällisestä kohtelusta ministereitä sekä hoitolaitosten johtajia. Samalla intohimolla ja rohkeudella olen toiminut vaikkapa koulukiusatun lapsen tai päihdeongelmaisen nuoren äänitorvena.

Toimittajana minua on ajanut uteliaisuus ja tinkimätön halu kaivaa faktoja ja perehtyä. Olen tarkkailut maailmaa ja haastatellut tuhansia ihmisiä jo lähes kolmekymmentä vuotta.

Olen nostanut esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja myös paljastanut niitä. Toimittajana olen saanut paljon avunpyyntöjä liittyen mm. oikeustaisteluihin, hoitovirheisiin tai viranomaisten laiminlyönteihin ja jopa virheisiin.

Asioiden esiin nostaminen ei enää minulle riitä. On tehtävä enemmän.
Me ansaitsemme parempaa! Isäni olisi ansainnut parempaa. Vaikka en pysty häntä enää auttamaan, haluan auttaa muita.

On aika tehdä muutos. Lupaan haastaa ja kyseenalaistaa jatkossakin. Puolustan oikeudenmukaisuutta, demokratiaa ja yksilönvapautta.

Rakennetaan Suomi, jonka talous on kestävällä pohjalla. Hyvinvointivaltion elinehto on menestyvät yritykset sekä korkea työllisyys. Vain siten voimme rahoittaa hoivan, turvan ja pitää huolta lapsistamme.

Näen Suomen, jossa on valtavasti potentiaalia ja mahdollisuuksia, onnistua ja toteuttaa unelmiaan. Äitinä haluan kääriä hihat ennen kaikkea tulevaisuuden puolesta. Panostetaan varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Tulevaisuus ei tule, se tehdään!

Taistelumme isän elämän puolesta loppui kesällä. Ehdin lentää pohjoiseen jättämään jäähyväiset. Pidin isää kädestä ja kuiskasin lupaavani. Nyt on tullut aika lunastaa tuo lupaus.

Pyydän luottamustanne paremman ja turvallisemman Suomen rakentamiseksi. Olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa kokoomuksen listoilta Uudenmaan vaalipiiristä.

Susanne Päivärinta