Ikäihmisemme ansaitsevat parempaa! Keskusta syytti viime viikolla välikysymyskeskustelussa hallitusta vanhuspalvelujen romuttamisesta ja keskittämisestä. Silkkaa vaalipuhetta! Päätökset keskittämisestä tekivät hyvinvointialueet, ei hallitus. Keskusta on itse suurin puolue yhdeksällä hyvinvointialueella. Kannattaa muistaa sekin, että keskusta oli itse viime hallituksessa luomassa hyvinvointialueita, kun halusivat koota palveluja suurempiin kokonaisuuksiin.

Tilanne kalliine vuokralääkäreineen ja sote-himmeleineen on ollut juuri niin surkea kuin edellinen hallitus sen kyhäsi – ilman riittävää rahoitusta ja ilman riittävää henkilökuntaa. Orpon hallitus korjaa nyt kovaa vauhtia sitä, mikä edellinen hallitus jätti tekemättä.

Vanhuspalvelut eivät suinkaan ole kriisiytyneet tämän hallituksen aikana. Päinvastoin. Toimittajana työskennellessäni vanhustenhoidon retuperä, suorastaan kansallinen häpeä, oli yksi kestoaiheista, johon tartuin tv-ohjelmissani monien vuosien ajan. Kovin tuntuu unohtuneen keskustalta jopa kolmen vuoden takainen ambulanssiruljanssi, jolloin muisti- ja syöpäsairaita vanhuksia ajelutettiin kodin ja päivystyksen välillä, kun hoito- ja osastopaikkoja ei ollut.

Minä en ole unohtanut. Isäni oli yksi noista vanhuksista. Muistan lopun ikäni sen taistelun, kun yritimme saada hoitopaikkaa syöpä- ja muistisairaalle isällemme, joka olisi tarvinnut ympärivuorokautista apua, mutta hänet jätettiin kotihoidon varaan.

Ikäihmiset ovat huolehtineet meistä. Nyt meidän tulee huolehtia heistä! Eivät seniorimme halua kuulla alituiseen sitä, että he ovat taloudellinen taakka Suomelle. Seniorit ovat kallisarvoinen voimavaramme. On toimittava ja asetettava sanat sen mukaan.

Me hallituksessa teemme kaikkemme, jotta vanhukset saavat parasta mahdollista hoivaa. Me kokoomuksessa teemme kaikkemme, jotta vanheneminen on Suomessa arvokasta, ikäihmisten elämä mielekästä ja turvallista.

Keskustan tehtaillessa välikysymyksiä, me keskitymme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kehittämään palveluja ja uudistamaan toimintamalleja. Vaikka keskustan vaihtoehto on jumittaa menneessä, meille se ei ole vaihtoehto. Olemme toimineet ja tulostakin on tullut.

 

Yksityiselle yleislääkärille julkisen hinnalla

Liian moni vanhus odottaa hoitopaikkaa. Silti tilanne ei ole niin katastrofaalinen kuin oppositio maalailee ja suorastaan pelottelee. Monilla alueilla on saatu säästöpaineista huolimatta positiivista muutosta aikaan. Peräti kuusitoista hyvinvointialuetta on onnistunut lyhentämään jonojaan. Eikä tässä kaikki. Esimerkiksi Etelä-Savossa, Suomen ikääntyneimmässä maakunnassa, on paljon vanhuksia, mutta ei juurikaan hoivajonoja. Pappilanrannan palvelukodissa on rohkeasti uudistettu vanhusten hoito: eri hoivamuodot ovat hyvin lähellä toisiaan ja hoivaa saa juuri sen, minkä tarvitsee.

Etelä-Savon hyvinvointialue tuottaa palveluja itse ja ostaa niitä yksityisiltä. Aivan oikein. Alueiden ensisijainen tehtävä on järjestää palvelut, ei tuottaa kaikkia itse! Siellä omalääkäri on kaikilla ikäihmisten palveluiden piirissä olevilla 12 000 asukkaalla.

Myös hallitus työstää omalääkärimallia. Omalääkärijärjestelmä parantaa tutkitusti hoidon jatkuvuutta ja vähentää esimerkiksi päivystyskäyntejä ja ambulanssikyytejä. Hallituksella on valmistelussa myös kokeilu, jossa jokainen 65-vuotias ja sitä iäkkäämpi pääsee yksityiselle yleislääkärille julkisen eli 28 euron hinnalla. Ikävää, että oppositio vastustaa tätäkin. On tärkeää päästä lääkärinvastaanotolle heti, kun tarve vaatii, eikä jonotuttaa ihmisiä ideologisista syistä samojen seinien sisälle.

Myös teknologian hyödyntäminen tulee olemaan vanhustenhoidossa osa ratkaisua. Enkä nyt puhu hoitajien korvaamisesta roboteilla, vaan siitä, että hoitohenkilökunnalle jää enemmän aikaa kohdata potilas. Nykyisin potilastietojen kirjaaminen nielee huomattavan osan hoiva-ammattilaisten työstä, tähänkin löytyy ratkaisu teknologiasta. Hyödyntämällä tekoälyä, liikkuvia yksiköitä ja etäpalveluja hoidon laatu ja tehokkuus paranevat.

Suomen taloudellinen tilanne on vaikea, mutta velaksi eläminen ei ole enää vaihtoehto. Siksi hallitus on ryhtynyt toimiin ja ajaa toimintatapojen uudistamista ja myös sitä, että sairauksia ennaltaehkäistään.

Väestön ikääntyminen, työikäisten väheneminen ja kasvava tarve hoivapalveluille koettelevat Suomea seuraavien vuosikymmenien ajan. Yli 85-vuotiaiden määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan tulevan kymmenen vuoden aikana ja jatkaa vielä senkin jälkeen kasvuaan.

Ydinkysymys on se, millä rahalla ja millä henkilöstöllä kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan. Mitä vastuullisen aluepäättäjän tulee tehdä oikea-aikaisten ja laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi?

Hallitus tukee alueilla tehtävää työtä turvaamalla rahoituksen kasvun, ratkomalla henkilöstöpulaa, purkamalla normeja ja esteitä järkevälle tekemiselle. Myös omaishoitajien tärkeää työtä ja jaksamista tulee tukea.

Toisin kuin oppositio väittää, hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa tänä vuonna jopa 2,2 miljardilla eurolla. Se ei ole leikkaus, vaan lisäys. Ikäihmisten toimintakykyä, kotona pärjäämistä ja omaishoitajien jaksamista tuetaan 27 miljoonalla eurolla vuosina 2024-2027. Lisäksi henkilöstöpulaa taklataan Hyvän työn -ohjelmalla, jotta hoitoalalla on tarpeeksi osaavia tekijöitä.

Hyvä vanhuus tarkoittaa sitä, että jokainen seniorimme saa elää oman näköistään elämää ja kokee olevansa arvokas. On saatava tukea ja hoivaa silloin, kun sitä tarvitsee.